Arviolta kolmannes maailman ruuasta — yli miljardi tonnia vuodessa — menetetään hävikkinä. Hävikki nostaa ruuan hintaa ja pahentaa maailman nälkäongelmaa. Ruuan hukkatuotanto myös lisää ympäristökuormitusta: veden kulutusta, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, metsien raivaamista ja ilmastopäästöjä.

Suomessa haaskataan noin 10-15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Jokainen suomalainen heittää ruokaa pois runsaat 20 kiloa vuodessa. Samaan aikaa monilla huono-osaisilla on vaikeuksia koostaa ravitsevaa ruokavaliota.

Valtaosa hävikistä tapahtuu ketjun kulutuspäässä: kodeissa, kaupoissa, ravintoloissa ja julkisessa ruokailussa. Ruokaa menetetään esimerkiksi, koska parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen, annosta ei jakseta syödä loppuun tai päivän buffettarjoilu on päättynyt.

Valtioneuvosto linjasi tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta, että Suomessa “pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki”. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon mukaan “vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa”. Kansallinen energia- ja ilmasto strategia puolestaan toteaa, että “vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi”.

Julkisen sektorin ruokailussa syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Nykyään merkittävä osa syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi. Omavalvontamääräysten mukaan aterioiden kuumia osia ja salaattia ei voi jäähdyttää, myydä ja tarjoilla uudelleen tehokkaasti esimerkiksi seuraavan päivän aterian yhteydessä.

Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeessa Vaajakummun koulussa on myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1-1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset ovat olleet hyviä.

Ruokahävikki on vähentynyt, ja osa kuntalaisista on saanut uuden mandollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka eivät oman kertomansa mukaan välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua.

Koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla. Kaupunki onkin suunnitellut kokeilun laajentamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että

Tampereella kokeillaan ylijäämäannosten myyntiä kouluilla, sairaaloilta tai palvelutaloilta. Jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, sen perusteella. iminta laajennetaan kaikkiin kaupungin julkisiin ruokapaikkoihin.

Tampereella 11.11.2013
Vihreä valtuustoryhmä
muut allekirjoittaneet