Kaupunginvaltuusto kokoontui tänään talousarvioseminaariin. Kiitos valtion “kannustavan” linjan, kuntatalous tiukkenee edelleen velvoitteiden kasvaessa. Meidän on turvattava mm. lasten ja ikäihmisten palvelut ja vastattava paisuvan erikoissairaanhoidon vaatimuksiin aikana jolloin talouskasvuun ei voi luottaa.

Valtuustoryhmät linjasivat millaisen talousarvion kanssa ne voivat elää. Säästötoimia on tehty jo kohta kolmen vuoden ajan joten moni kivi on jo käännetty. Alla alustavia linjauksiamme.

Ryhmäni on valmis hyväksymään noin 10 miljoonalla eurolla alijäämäisen budjetin, mutta se on kipuraja. Valtuustosopimus rajoittaa päätöksentekoa ja verojakin on jo nostettu. Pohjissa oleva lähes 30 miljoonan euron vaje on liikaa.

Esitimme valtuustosopimuksen avaamista kiinteistöveroprosenttien osalta. Maltillisen kiinteistöveron korotuksen lisäksi rakentamattoman maan korotettu kiinteistövero voitaisiin ottaa käyttöön ja yleishyödyllisiksi linjattujen tahojen kiinteistöverovapaus arvioida uudelleen.

Rakentamattoman tonttimaan korotettu kiinteistövero edistäisi kaupunkikehitystä ja nopeuttaisi rakentamista. Jos taas verovapaus on joillekin tahoille elinehto, kaupunki voi myöntää avustuksia kompensoimaan korotuksia.

Kiinteistöverot toisivat toistakymmentä miljoonaa euroa lisää liikkumatilaa. Kaupan päälle saisimme piilotuet näkyviksi. Valtuustosopimusta on voitava tarkistaa yhteisen edun nimissä.

Kustannusneutraalina asiana tontinvuokria tulisi tarkastella reiluuden näkökulmasta. Nyt moni ottaa pahasti takkiinsa esimerkiksi kun vanhoja indeksiin sitomattomia vuokria nostetaan kerralla 2010-luvulle. Kohtuus on paikallaan. Toisaalla päästään edelleen kovin halvalla.

Olemme valmiita jatkamaan jo käynnistettyjä investointeja, mutta tulevia investointeja on priorisoitava selkeästi: tarpeellinen ja hyödyllinen ratikka on nostettava seuraavaksi kärki-investoinniksi emmekä voi tukea esimerkiksi Hämpin parkin jatkoksi suunnitellun Kunkun Parkin suunnittelua ennen kuin ratikka etenee.

Vähemmän tärkeitä investointeja on karsittava. Onko esimerkiksi tekopohjavesihanke Tavase enää ajankohtainen tai edes tarpeellinen? Investointien yleisperiaatteeksi on otettava myös ekologisuus.

Talousarviopohjassa on noin 300 000 euron aukko nuorten työllisyyttä edistävän starttipajamallin kohdalla. Tämä aukko on täytettävä, koska se ehkäisee syrjäytymistä ja siitä johtuvia lisäkustannuksia.

Uusi tapahtumatoimisto tarvitsee maltilliset resurssit esimerkiksi joulutorin, puistotapahtumien ja kaupunkipyörähankkeen jatkamiseksi. Tampere tarvitsee myös uusia suurtapahtumia saadakseen tuloja pärjätäkseen.

Taannoinen sosiaaliasemien yhdistäminen ja toimeentulotukityön keskittäminen on arvioitava uudelleen. Tuleeko säästöjä? Mitkä ovat päätösten vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin?

Pysäköintimaksuja voidaan korottaa 5-15%. Ydinkeskustan maksut alkavat olla jo varsin korkeita ja kadunvarsipysäköintiä vähennetään joka tapauksessa P-Hämpin valmistuttua, joten korotuksia kannattaa kohdentaa ykkösvyöhykkeen ulkopuolelle.

Myös pysäköintivirhemaksuja voidaan korottaa ja valvontaa tehostaa. Autojen yhteiskäyttöpalvelu mahdollistaisi kaupungin oman ajoneuvopolitiikan tarkistamisen ja turhien matkojen vähentämisen.

Pienvenepaikkojen maksuissa on nostovaraa. Maksut ovat lähes olemattomia eivätkä ne rasita veneilijöitä korotusten jälkeenkään.

Leikkuriuhan alla oleva lasten kotihoidontuen Tampere-lisä sen sijaan kannattaa säilyttää. Se vähentää kustannuksia välillisesti mm. päivähoidossa ja toimeentulotuessa. Tuki on kertaalleen luvattu ja perheet laskevat elämänhallintaansa tuen varaan. Sanouduimme irti kaikista sellaisista Tampere-lisään liittyvistä muutosesityksistä, jotka rajoittavat välillisesti subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Tampere tarvitsee uusia yrityksiä. Parhaillaan valmisteltava Avoin Tampere -hanke vastaa tähän haasteeseen. Avoimesta Tampereesta lisää myöhemmin.

Valtuustoryhmät olivat varovaisia. Päinvastaisen esimerkin antoivat perussuomalaiset: heidän esityksensä olivat lähinnä ilmastonmuutoksen kiistäminen ja maahanmuuton kieltäminen. Suomen suosituin puolue ei esittänyt yhtään konkreettista toimenpidettä. Sen sijaan he muistuttivat muita ryhmiä valtuustosopimuksen (jossa he eivät itse ole mukana) linjauksista, joita kyseisessä läystäkkeessä ei edes ole. Varsin outoa.

Jos meno jatkuu, perussuomalaiset tulevat tarvitsemaan erittäin tehokasta tukiopetusta voidakseen oikeasti vaikuttaa asioihin. Tänään todistettu tilanne ei edistä ainakaan demokratiaa, sillä poliitikkojen perehtymättömyys tai omaksumismotivaation puute kostautuu viranhaltijavallan kasvuna. Sitä perussuomalaistenkaan äänestäjät tuskin haluavat. Heillä tulisikin vaatia edustajiltaan selkeitä säveliä.