Avoin yhteiskunta. Nyt.

Tiivistetyt vaaliteemat ja mm. listan suosittelijoistani löydät vaalisivultani.

Uusi Reilumpi Suomi

Työelämän murros on johtanut siihen, ettei sosiaaliturva vastaa enää nykyajan tarpeisiin. Lisäksi tukiviidakkomme on monimutkainen ja täynnä kannustinloukkuja. Turvaverkkoa on rakennettu luomalla päällekkäisiä järjestelmiä, jotka eivät välttämättä edes kommunikoi keskenään.

Jotta työnteko olisi aina kannattavaa ja nöyryyttävä luukuilla juoksuttaminen loppuisi, tarvitaan Vihreiden esittämä perustulo. Kyseessä on verovapaa etuus, joka maksetaan kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle kansalaiselle. Siirtymällä kohti perustuloa voimme keventää hallintoa, kannustaa ihmisiä työntekoon ja turvata yksilöiden taloudellisen perustan eri elämäntilanteissa. Vihreiden esittämä perustulomalli on kustannusneutraali.

Ennen perustuloon siirtymistä meidän on mm. sidottava opintotuki indeksiin, nostettava opiskelijoiden tulorajoja ja taattava lapsilisä myös toimeentulotuen asiakkaille.

Tuloerojen kasvu heikentää yhteiskunnan vakautta ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Kehittämällä pääoma- ja osinkoveroja progressiivisiksi voimme tasata tuleroja ja vähentää veronkiertoa. Pienituloisille kannattaa myöntää verohelpotuksia, jotta esimerkiksi ympäristösyistä välttämätön kulutuksen verotus ei rokota ketään kohtuuttomasti. Suomen on myös ajettava EU:n laajuista transaktioveroa keinottelun hillitsemiseksi ja keinottelun vahinkojen kompensoimiseksi.

Yhä useampi toimii yrittäjänä. Sivutoiminen yrittäjyys, freelance-yrittäjyys, silpputyöläisyys ja mikroyrittäjyys yleistyvät. Kaikki pienyrittäjien palvelut on järjestettävä mahdollisimman yksinkertaisesti ”yhden luukun periaatteella” ja yritystukia kannattaa ohjata entistä enemmän pienten kasvuyritysten tukemiseen.

Yrittäjät ja ammatinharjoittajat tarvitsevat työhyvinvointia ylläpitäviä kannustimia ja sosiaaliturvaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottamalla voisimme vähentää tempputyöllistämistä ja luoda uusia työpaikkoja. Nykyiset arvonlisäveroon myönnetyt alennukset on säilytettävä.

  • Perustulo
  • Vihreä talous
  • Vihreiden linjauksia työstä ja yrittäjyydestä
  •  

    Mielekästä elämää

    Talouskasvu lisää ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia vain tiettyyn rajaan asti. Suomessa tämä raja on ylitetty ajat sitten. Seuraavan hallituksen on otettava tavoitteekseen ihmisten onnellisuuden ja myös muun kuin taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen siitäkin huolimatta, että onnellisuuden määrittely on melko haastavaa. Talouskasvua mittaavan BKT-mittauksen rinnalle tarvitaan esimerkiksi aidon kehityksen indikaattori GPI.

    Yli 400 000 suomalaista käyttää mielialalääkkeitä ja viisi alle 30-vuotiasta jää mielenterveyssyistä eläkkeelle joka päivä. Avohoitojärjestelmämme tarvitsee lisäsatsauksia. Erityisesti nuorten syrjäytymiseen on puututtava nykyistä tehokkaammin. Uudistamalla terveydenhuollon rakenteita ja yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien palveluja uusiksi sosiaali- ja terveyspiireiksi voimme saada lisäresursseja heikentämättä valtiontaloutta.

    KELAn korvauskäytännöt esimerkiksi psykoterapiapalvelujen suhteen on tarkistettava siten, että terapiaan pääsy helpottuu. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle on taattava koulutus- tai esimerkiksi oppisopimuspaikka.

    Suomella on kunniakas historia tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustajana. Tasa-arvon työmaalla riittää kuitenkin edelleen tehtävää. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasan molempien vanhempien työnantajien kesken, palkkatasa-arvo ei ole vielä toteutunut riittävän hyvin ja erilaiset ”maan tavat” luovat edelleen naisille lasikattoja, jotka olisi murrettava. Myös miehillä on tasa-arvo-ongelmia, joihin on puututtava.

    Kaikilla ihmisillä on oltava yhtäläiset oikeudet. Kannatan sukupuolineutraalia avioliittoa, sillä myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet rakastaa ja elää yhdessä.

  • Onnellisuustalous
  • Blogi: Onnellisempi Suomi
  • Vihreiden ympäristölinjaukset
  •  

    Suomi raiteilleen ja ratikka Tampereelle

    Jos haluamme tehdä joukkoliikenteestä nykyistä houkuttelevampaa, meidän on satsattava siihen nykyistä enemmän. Edellinen hallitus on ottanut hyviä askeleita raideliikenteen tukemiseksi ja tukenut suurten kaupunkien joukkoliikennettä ja hyvä niin. Työtä on jatkettava. Erityisesti raideverkkomme kaipaa lisäsatsauksia.

    Tampereen kaupunkiseudulle muuttaa vuoteen 2030 mennessä yli 90 000 uutta asukasta. Kasvun on arvioitu lisäävän seudun sisäisiä matkoja lähes puolella nykyisestä. Pirkanmaan lähijunaliikenteen kehittäminen ja Tampereen modernin raitiotien rakentaminen ovat välttämättömiä, jotta suunta muuttuisi. Kyse on paitsi liikenteestä, myös ilmastohaasteeseen vastaamisesta ja taajamien viihtyisyyden edistämisestä.

    Ajankohtaisia hankkeita ovat ainakin Tampere-Toijala -ratavälin kolmiraiteistaminen ja Tampere-Pori -rataan satsaaminen. Tampereen ratikka on saatava seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon ja hallitusohjelmaan. Ratikka yhdistettynä monipuoliseen linja-autoliikenteeseen takaa seudun kestävän kehityksen ja joukkoliikenteen vetovoimaisuuden.

    Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole edennyt riittävästi. Vapaaehtoiset toimenpiteet eivät riitä. Suomi tarvitsee ilmastolain, joka asettaa sitovat päästövähennystavoitteet ja tiekartan kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Toimimalla ajoissa takaamme kilpailukykymme myös tulevaisuudessa. Suomi ei ratkaise ilmastohaastetta yksin, mutta vauraana valtiona meillä on varaa toimia esimerkillisesti.

    Eläinoikeusrikkomuksiin on puututtava nykyistä tehokkaammin ja erityisesti tehotuotannon ongelmia korjattava. Turkistarhaus voidaan kieltää siirtymäajalla eikä esimerkiksi häkkikanaloita tarvita. Valtionhallintoon on perustettava eläinasiavaltuutetun virka.

    Vain pari prosenttia Suomen metsistä on suojeltu. Tampereen Teiskoon voidaan perustaa kansallispuisto asteittain. Maatuvien jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä on tehostettava ja nyt jos koskaan on aika irtautua öljyriippuvuudesta. Luomu- ja lähituotannon edellytysten parantaminen edistää maaseudun elinvoimaisuutta. Myös Itämeren suojelua on tehostettava.

  • Vihreiden luonto- ja eläinmanifesti
  • Vihreiden ympäristölinjaukset
  • Vihreiden ilmastopolitiikkaa
  • Blogini Animalian sivuilla
  • Kolumni: Viiden euron soijanakit
  • Pirkanmaa raiteille!
  • Vihreiden liikennelinjauksia
  • Mikä ilmastolaki?
  •  

    Avoin tietoyhteiskunta. Nyt.

    Suomessa käydään liian vähän kriittistä tietoyhteiskuntakeskustelua. Eduskunta tarvitsee lisää sellaisia kansanedustajia, jotka ymmärtävät tietoyhteiskunnan rakenteet, riskit ja mahdollisuudet.

    Tietotekniikan hyödyntäminen palveluissa on hyvä asia, mutta yhteiskuntaamme on revennyt digitaalisia kuiluja tekniikkaa hallitsevien ja hallitsemattomien välille. Tietotekniikan mahdollisuudet yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi kannattaa hyödyntää ja ikäihmisille on järjestettävä erityistä tukea.

    Jos haluamme Suomen olevan jatkossakin tietoyhteiskunta, on tietotekniikan ja esimerkiksi uusien medioiden tuntemusta lisättävä kaikilla koulutusasteilla.

    Julkisen sektorin tuottaman tiedon on oltava avointa ja kaikkien käytettävissä. Avoimen ja riippumattoman tietoyhteiskunnan turvaamiseksi julkisen sektorin tietojärjestelmien tulisi perustua avoimeen lähdekoodiin ja valtion on suosittava avoimia tiedostomuotoja. Avoimuus lisää julkisen hallinnon esteettömyyttä, saavutettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tietoyhteiskuntanäkökulma on huomioitava kaikessa päätöksenteossa ja yksityisyys, sananvapaus ja identiteetti on turvattava myös verkossa.

    Avoimuus on ulotettava myös poliittiseen prosessiin. Politiikan uskottavuus edellyttää päätöksenteon seurannan kehittämistä ja poliitikkojen sidosten ja rahoitusten kokonaisvaltaista avaamista.

    Tekijänoikeuslainsäädäntö on uusittava avoimesti ja demokraattisesti siten, että tekijät, välittäjät ja myös kuluttajat saavat äänensä kuuluviin. Tekijänoikeuden on oltava riittävä kannustamaan tekijöitä, mutta esimerkiksi tekijänoikeuksien suoja-aikaa on lyhennettävä nykyisestä uuden kulttuurin tukemiseksi. Suoja-aika kannattaakin sitoa teoksen syntyyn eikä tekijän kuolemaan.

    Patenttijärjestelmän tulee paitsi taata keksijälle määräaikainen oikeus keksintönsä kaupalliseen hyödyntämiseen, myös mahdollistaa keksinnön teknisen toteutuksen julkaisu kaikkien tietoon teknisen kehityksen edistämiseksi.

    Ohjelmistopatentit vaikeuttavat innovaatioiden syntymistä ja heikentävät kohtuuttomasti erityisesti pienempien yritysten asemaa. Ohjelmistopatentteja ei tarvita. Myöskään geenipatentteja ei pidä hyväksyä: geenipatentit voivat aiheuttaa arvaamattomia riippuvuuksia ja turvallisuusongelmia.

  • Vihreiden tietoyhteiskuntaohjelma
  • Tiedote ja aloite: VALOja Tampereelle!
  • Blogi: Avoimuudesta tehoa ja terveyttä
  •  

    Jotain muuta mitä?

    Kannattaa tutustua vaalikonevastauksiini tai kysyä suoraan esimerkiksi Facebookissa tai lähettämällä minulle sähköpostia.

  • Aamulehden vaalikone
  • Helsingin Sanomien vaalikone
  • Iltalehden vaalikone
  • Iltalehden nuorten vaalikone
  • Ilta-Sanomien vaalikone
  • Kauppalehden vaalikone
  • Sastamalan kaupungin vaalikone
  • Terveyden edistämisen vaalikone
  • Tietoyhteiskunnan vaalikone
  • Yleisradion vaalikone