Julkaistu Vihreän Langan blogissa 3.3.2011
Tampereen kaupungin noin 1,4 miljardin euron vuosibudjetista lähes 35 prosenttia käytetään terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Jos ikäihmisten palvelut lasketaan mukaan, nielee sosiaali- ja terveyssektori kaupungin vuosibudjetista aika tarkkaan puolet.
Noin 70 prosenttia terveyspuolen menoista kohdentuu kaupunkikonsernin ulkopuolelle. Tästä summasta kaksi kolmasosaa menee Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, joka tuottaa kunnille perusterveydenhuollon päivystyksen sekä vaativan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten laitoshoidon palveluja. Kaupungin oma tuotanto keskittyy perusterveydenhuoltoon ja avopalveluihin.
Sairaanhoitopiiri on nimellisesti kuntien hallinnassa. Piirillä on myös kuntien nimeämä hallitus ja valtuusto luomassa demokratian tunnelmaa.
Sairaanhoitopiiri on oma maailmansa, johon puuttumista yleensä paheksutaan. Tampereenkin kaupunginhallituksessa riidellään yksittäisistä tuhatlappusista, mutta sairaanhoitopiirille voidaan heittää lonkalta miljoonia euroja menoylityksiin. Merkittävä osa kaupunginhallituksesta istuu myös sairaanhoitopiirin hallituksessa, mutta tieto ei silti kulje riittävästi.
Sairaanhoitopiirissä ylläpidetään elämää, joten tarkoitus varmaan pyhittää keinot. Voisiko järjestelmää kuitenkin kehittää eduskunnasta käsin läpinäkyvämmäksi?
Osmo Soininvaara on kritisoinut nykymallia ja esittänyt terveydenhuollon siirtämistä kunnilta kokonaan maakunnille. Jos eduskunta päättäisi tehdä näin, pitäisi maakunnille varmaankin antaa verotusoikeus.
Mielestäni Soininvaaran ajatus on kannatettava. Se vaatii kuitenkin maakuntahallinnon tuomista lähemmäs kansalaisia. Sairaanhoitopiiristä saa helposti teknokraattisen vaikutelman. Kyse on kuitenkin arjen kannalta kriittisistä kysymyksistä joihin ihmisten tulisi voida vaikuttaa nykyistä enemmän.
Esimerkiksi Vammalan aluesairaalan arvostettua synnytysosastoa ollaan ajamassa alas ja synnytyksiä keskitetään Taysiin. Tampereen kaupungille sanotaan sairaanhoitopiirin päättäneen näin ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöille kerrotaan omistajien eli kuntien vaativan asiaa. Jos sairaanhoitopiirin hallinto olisi selkeämpi ja lähempänä kansalaisia, näin ei ehkä tapahtuisi.
Siirtäisimmekö siis sosiaali- ja terveysasiat Soininvaaran esittämille uusille sosiaali- ja terveyspiireille sillä ehdolla, että suorilla vaaleilla valittava maakuntahallinto ohjaisi piiriä suoraan? Tämä poistaisi hallinnon päällekkäisyyksiä ja toisi terveydenhuollon järjestämiseen sellaista läpinäkyvyyttä, jota ainakaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ei nykyisin edusta.
Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas, joka yrittää saada tolkkua terveydenhuollon hallintohimmeleistä.