Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston selvityksessä on käynyt ilmi, että Tampereen kaupungin päiväkodeissa on ollut liikaa lapsia suhteessa henkilöstön määrään. Selvityksen mukaan Tampereen kaupunki on laiminlyönyt sijaisten palkkaamista päiväkoteihin, vaikka henkilöstöllä on ollut runsaasti poissaoloja.
Henkilöstöä on oltava läsnä riittävästi myös silloin, kun osa työntekijöistä on poissa. Kysymys on paitsi lasten oikeudesta laadukkaaseen ja turvalliseen varhaiskasvatukseen, myös mm. henkilökunnan työssä jaksamisesta.
Avin tuore selvitys perustui seurantaan viidessä päiväkodissa. Avin mukaan kyse ei ole yksittäisistä tapauksista, vaan laajemmasta ilmiöstä ja sijaisten palkkaamisen säännönmukaisista puutteista. Ilmoituksia vastaavista ongelmista on tehty myös selvityksen valmistumisen jälkeen.
Avin päätöksen mukaan on harkittava tarkoin, millaisissa tilanteissa henkilöstöä voidaan esimerkiksi siirtää ryhmästä toiseen. Sen lisäksi, että päiväkodin henkilöstömitoituksessa on huomioitava lakisääteiset työntekijän ja lapsen suhdeluvut, on henkilöstön lukumäärässä huomioitava myös se, jos päiväkodissa on erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia ilman avustajaa.
Tampereen kaupunki on selvityksen jälkeen ilmoittanut tarkentaneensa toimintatapojaan. Avin mukaan Tampereen sijaisjärjestelmä on kuitenkin riittämätön. Tampereen kaupunki on perustellut tilannetta sillä ettei aville toimitetuista tiedoista ilmene se, miten henkilöstö sijoittuu ryhmiin päiväkodeissa.
Tamperelaisista päiväkodeista saamieni tietojen mukaan esiin on tullut esimerkiksi tilanteita, joissa sijaisia ei ole palkattu mm. kokopäiväisten koulutusten ajaksi tai yllättävien sairauslomien vuoksi. Nämä on hoidettu sisäisin järjestelyin eli muut ryhmät ovat auttaneet ryhmää, josta henkilökuntaa on puuttunut. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa yksittäinen kasvattaja on auttanut päivän kriittisinä ajankohtina esimerkiksi tunnin paikassa X ja toisen paikassa Y. Ennen sijaisten palkkaamista lasketaan myös “koko talon tilanne”, eli jos koko päiväkodista on puuttunut yhden kasvattajan verran lapsia, ei sijaista ole palkattu. Tämä ei kuitenkaan auta ryhmää josta kasvattaja puuttuu ja jossa lapsia voi olla kuitenkin täysi määrä paikalla.
Varhaiskasvatuslaki määrittelee, että yhdessä ryhmässä saa olla lapsia kolmen varhaiskasvattajan vastuun verran. Yli kolmevuotiaiden ryhmässä suhdeluku on 1:8 ja alle kolmevuotiaiden ryhmissä 1:4. Tampereella suhdeluvuksi yli kolmevuotiailla on linjattu 1:7. Kuitenkin ryhmät on täytetty usein yli: alle kolmevuotiaiden ryhmissä on 13-15 lasta 12 lapsen sijaan ja yli kolmevuotiailla jopa 24-25 lasta 21 lapsen sijaan.
Avi on huomauttanut myös siitä, että osa-aikaisesti päiväkodissa olevat lapset lasketaan Tampereella pienemmillä kertoimilla kuin kokopäiväisesti päiväkodissa olevat lapset.
Päiväkotien henkilökunnalle tilannetta perustellaan saamieni tietojen mukaan sillä, että todennäköisesti joku lapsista on aina poissa, esimerkiksi sairaana tai vapaalla. Näin ei kuitenkaan aina ole. Varhaiskasvatuslaki sallii tilapäisen suhdeluvun ylityksen, mutta kokopäiväinen tilanne ei ole laissa määritellyn mukainen tilapäinen olosuhde.
Tampereella on hoitopaikkojen puutteessa tehty myös yli kolmen kasvattajan kokoisia ryhmiä (4-6 kasvattajan ryhmiä, joissa toimitaan yli ryhmärajojen ns. kotiryhmä-periaatteella). Nämä ryhmät jaetaan sähköisessä effica-järjestelmässä eri ryhmiksi, jolloin tilanne näyttää paperilla lainmukaiselta mutta ei sitä aina todellisuudessa ole, sillä lapset käyttävät esimerkiksi samoja ryhmätiloja ja toimivat yhdessä pienryhmätyöskentelystä huolimatta. Esiin on tullut esimerkiksi tilanteita, joissa kaikille lapsille ei löydy omaa naulakko- tai sänkypaikkaa, kun niitä ei ole saatavilla, tai iltapäiväulkoiluja on peruttu turvallisuussyistä. Lapsen kuulluksi ja huomioiduksi tulemisen varmistaminen yli 40 lapsen ryhmässä on myös epävarmaa.
Kuvaillun kaltaisissa olosuhteissa tilanne muodostuu varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja lapsille helposti kohtuuttomaksi. Haaste korostuu entisestään, jos ryhmissä on esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevia lapsia.
Päiväkodeissa työskentelevien varhaiskasvatuksen ammattilaisten jaksamisen kannalta tilanne on erittäin ongelmallinen ja olosuhteet päiväkodeissa ovat johtaneet esimerkiksi työuupumisiin. Myös lasten kannalta tilanne on helposti kohtuuton.
Edellä olevan perusteella esitän seuraavan kysymyksen
Miten Tampereen kaupunki varmistaa riittävät sijaisresurssit ja tosiasiallisesti lainmukaiset ryhmäkoot kaupungin päiväkodeissa, ja mihin toimiin Tampereen kaupunki ryhtyy varhaiskasvatuksen henkilökunnan työssä jaksamisen edistämiseksi?
Tampereella 21.1.2019
Olli-Poika Parviainen / Vihr.