Kansanedustajien Thomas Blomqvist, Olli-Poika Parviainen ja Matti Semi tiedote 14.6.2016

RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat hallintovaliokunnassa eivät hyväksy hallituksen esitystä turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta. Kansanedustajat Thomas Blomqvist (r.), Olli-Poika Parviainen (vihr.) ja Matti Semi (vas.) esittävät lakiesityksen hylkäämistä vastalauseessaan. Myös sosialidemokraatit äänestivät valiokunnan lopullisessa äänestyksessä esityksen hylkäämisen puolesta.

 

– Meneillään on maailman suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Ehdotettu lakimuutos on kyseenalainen reaktio humanitaariseen kriisiin. Tärkeintä on, että hallitus keskittää voimavaransa kotouttamisen edistämiseen, perustelee Blomqvist.

 

Hallituksen esityksessä perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä sovellettaisiin myös kansainvälistä suojelua saaviin, jos turvapaikan kansainvälisen suojelun perusteella saanut ei hae perheenyhdistämistä kolmen kuukauden sisällä turvapaikkapäätöksen saamisesta. Vastalauseessa huomautetaan, että aikaraja on huomattavan lyhyt ja voi rajata ihmisten mahdollisuutta perheenyhdistämiseen myös silloin, kun kriteerit muuten täyttyisivät.

 

Blomqvist, Parviainen ja Semi pitävät tulovaatimusta kohtuuttomana, syrjivänä ja epäjohdonmukaisena. Maahanmuuttoviraston määrittelemä suuntaa-antava tuloraja on esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden lapsen perheessä 2 600 euroa kuukaudessa.

 

– Vaatimus on korkeampi kuin esimerkiksi vähimmäissosiaaliturva Suomessa ja korkeampi kuin monien palkansaajaperheidenkin tulotaso, Parviainen muistuttaa.

 

Vastalauseessa muistutetaan myös, että EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä lausutaan, että pakolaisten perheenyhdistämisessä olisi säädettävä tavanomaista suotuisammista edellytyksistä heidän haavoittuvan asemansa vuoksi. Hallituksen esitys ei Blomqvistin, Parviaisen ja Semin mukaan vastaa tätä direktiivissä ilmaistua tavoitetta.

 

Kansanedustajat muistuttavat, että useissa asiantuntijalausunnoissa on korostettu perhe-elämän merkitystä kotoutumista edistävänä tekijänä.

 

– Lisäksi perheenyhdistäminen on laillinen ja hallittu maahantulon kanava. Jos sitä olennaisesti vaikeutetaan, saattaa se ajaa ihmisiä vaarallisemmille reiteille ja ihmissalakuljettajien armoille, Semi sanoo.

 

Lisätietoa:

 

Kansanedustaja Thomas Blomqvist

Puh. (09) 432 3008

Kansanedustaja Olli-Poika Parviainen

Puh. (09) 432 3121

Kansanedustaja Matti Semi

Puh. (09) 432 3153

 

 

VASTALAUSE

 

Perustelut

 

Meneillään on maailman suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Ehdotettu lainsäädäntömuutos on kuitenkin ihmisoikeusnäkökulmasta käsin kyseenalainen reaktio humanitaariseen kriisiin. Tärkeintä nyt on että hallitus keskittää voima-varansa kotouttamisen edistämiseen. Nyt esitettävät muutokset yhdistettyinä jo aiemmin tehtyihin tiukennuksiin tulevat tosiasiallisesti estämään sen, että monien kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisoikeus toteutuisi. Esitetty muutos voi siis johtaa siihen, että entistä useampi erityisen haavoittuvassa oleva ihminen jää inhimillisesti kohtuuttomaan tilanteeseen. Muutos heikentäisi perustavia ihmisoikeuksia, kuten lasten oikeutta perheeseen ja turvalliseen elämään, ja vaikeuttaisi ratkaisevasti monien ihmisten kotoutumista.

 

Perheenyhdistämisen hakeminen on vaikeutunut erityisesti sen vuoksi, että hakijoiden edellytetään henkilökohtaisesti jättävän hakemuksensa lähimpään Suomen ulkomaan edustustoon. Tämä vaatii pakolaisten perheenjäseniltä useita käyntejä edustustossa, joka sijaitsee ehkä jossain aivan toisessa maassa kuin heidän omassa oleskelumaassaan. Tämä ei ole kohtuullista.

 

Perheenyhdistämistä tulisi jatkossa lähtökohtaisesti hakea kolmen kuukauden sisällä siitä, kun turvapaikkapäätös on saatu. Perheenyhdistämisprosessi on perheelle monella tapaa pitkä ja vaikea, ja kolmen kuukauden määräaika voi tosiasiallisesti rajata huomattavasti ihmisten mahdollisuutta perheenyhdistämiseen sellaisissa tilanteissa, joissa sisällölliset edellytykset muuten täyttyisivät. Lopputulos ei ole ihmisoikeuksien näkökulmasta hyväksyttävä. Esimerkiksi Belgiassa vastaavassa aikaraja on 12 kuukautta.

 

Tulovaatimus on kohtuuton, syrjivä ja epäjohdonmukainen. Se on korkeampi kuin esimerkiksi vähimmäissosiaaliturva Suomessa ja myös korkeampi kuin esimerkiksi monien suomalaisten palkansaajaperheiden tulotaso. Lisäksi se on korkeampi kuin monissa EU-maissa ja koskettaisi useampia ihmisryhmiä kuin esimerkiksi Belgiassa. Myös EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä (2003/86/EY) lausutaan, että pakolaisten perheenyhdistämisessä olisi säädettävä tavanomaisista suotuisammista edellytyksistä heidän haavoittuvan asemansa vuoksi. Hallituksen esitys ei vastaa tätä direktiivissä ilmaistua tavoitetta.

 

Periaatteellisesta näkökulmasta ongelmallista on, että toimeentuloedellytyksiä ja niistä poikkeamista koskevat säädökset ovat melko väljiä ja tulkinnanvaraisia ja niiden soveltaminen perustuu selvitysten mukaan ensisijaisesti Maahanmuuttoviraston omaan ohjeistukseen. Keskeisesti ihmisten oikeuksiin vaikuttavan sääntelyn tulisi olla selkeää, tarkkarajaista ja perustua lakiin.

 

Emme hyväksy näin korkean toimeentulorajan asettamista perheenyhdistämiselle. Ehdotuksessa paitsi Suomen kansalaiset, myös kansainvälistä suojelua saavat asetetaan keskenään eriarvoiseen asemaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa suojaa, ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 9 artiklan mukaan jokaisella lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa. Toimeentulovaatimus kaventaa ihmisten mahdollisuutta perheenyhdistämiseen ja perhe-elämään.

 

Lakiesitys koskisi myös Suomessa jo olevia ihmisiä. Koska lakiesitystä perustellaan erityisesti ns. vetovoimatekijöiden vähentämisellä, esityksen soveltamisalan ulottaminen Suomessa jo oleviin perheisiin ei ole kohtuullista eikä esityksen tavoitteiden näkökulmasta johdonmukaista.

 

Perheenyhdistämisen edellytyksiin on jo tehty aiemmin useita kiristyksiä, viimeksi vain muutama vuosi sitten. Näiden muutosten vaikutuksia esimerkiksi perusoikeuksien ja erityisten lasten oikeuksien toteutumisen tai kotoutumisen kannalta ei ole vielä kattavasti arvioitu. Jotkin esille nousseet tapaukset viittaavat siihen, että nykyinenkin laki on niin tiukka, että se johtaa kohtuuttomiin lopputulemiin. Enemmistö suomalaisista todennäköisesti ei pidä niitä eettisesti hyväksyttävänä eivätkä ne välttämättä vastaa lainsäätäjänkään tarkoitusta.

 

Nyt ehdotetut muutokset uhkaavat lisätä tällaisten tapausten määrää. Lainsäädännön jatkuva kiristäminen on ristiriidassa maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden kanssa. Ennen uusia muutoksia on syytä arvioida tähänastisten muutosten vaikutus, esille nousseet epäkohdat ja uusia ehdotuksia tehtäessä erityisesti niiden vaikutukset lapsiin.

 

Näkemyksemme mukaan nyt esitettävät muutokset yhdistettyinä jo aiemmin tehtyihin tiukennuksiin tulevat estämään monien kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisoikeuden toteutumisen.

Suomi tarvitsee selkeää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että ihmisoikeudet unohdetaan täysin, kuten nyt tässä ehdotuksessa tehdään. Emme kannata sellaista politiikkaa, missä perheenyhdistämistä tietoisesti tehdään vaikeaksi ja tietyissä tapauksissa mahdottomaksi ja joka johtaa siihen, että turvapaikan saaneet eivät integroidu vaan syrjäytymisen riski kasvaa.

 

Useat lausunnonantajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että hallituksen esitys voi vakavasti haitata turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotoutumista Suomeen. Perhe-elämä on työn ohella erittäin merkittävä kotoutumista tukeva tekijä. Lisäksi lausunnonantajat ovat huomauttaneet, että perheenyhdistäminen on laillinen, hallittu ja turvallinen maahantulokanava. Sen olennainen vaikeuttaminen saattaa siten lisätä lähtömaissa painetta muita maahanmuuttoväyliä, myös vaarallisia ja salakuljettajia hyödyntäviä kanavia, kohtaan. Molemmista näkökulmista ehdotus olisi silloin ristiriidassa hallituksen itse julkilausumien tavoitteiden kanssa.

Ehdotus

 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

 

että lakiehdotus hylätään

 

 

 

 

Helsingissä 14.6.2016

 

Thomas Blomqvist /r

Olli-Poika Parviainen /vihr

Matti Semi /vas