Julkaistu Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK Nyt -lehden aikuiskoulutusta käsittelevässä teemanumerossa 2/2012
Aloittaessamme koulupolkuamme meiltä kysytään leikillisesti mitä meistä tulee isona. Edetessämme poluillamme paineet kasvavat. Ammatilliseen koulutukseen peruskoulun jälkeen hakeutuvat joutuvat uravalintojen eteen jo ysiluokkalaisina ja lukioissakin kurssit pitää valita uratoiveita painottaen.
Korkeakouluihin hakeutuvat joutuvat ottamaan vuosien riskin ja ennakoimaan koulutusalansa työnäkymiä valmistumisensa jälkeisenä aikana. Usein ulkopuoliset tekijät ja nykyisin valitettavasti myös yksilön sosioekonominen asema voivat vaikuttaa siihen minne yksilö lopulta päätyy tai pääsee.
Uutta on se, ettei paine hellitä tutkinnon tai työvuosien karttumisen myötä. Koulun penkiltä edetään toki edelleen töihin ja töistä päädytään eläkkeelle, mutta yhä harvemman ura kulkee enää kiskoilla ennalta suunnitellun mukaisesti ja yhä useampi tekee töitä pätkissä. Moni kouluttautuu uudelleen ja täydentää osaamistaan aikuiskoulutuksen avulla.
Työelämän muutoksesta on tullut pysyvää. Ura ei ole enää putki, se on jonkinlainen vaikeasti hahmottuva ameeba. Esimerkiksi Tampereella on menossa jo ties kuinka mones työelämän rakennemuutos. Niistä on kuitenkin selvitty, eikä vähiten aikuiskoulutuksen avulla. Aikuiskoulutus onkin yksi tärkeimmistä keinoista hallita työelämän jatkuvaa muutosta ja epävarmuutta.
Aikuiskoulutuksen tehtävänä on paitsi turvata työvoiman saatavuutta ja osaamista, myös pitää yhteiskunta eheänä ja taata kaikille tasavertaiset mahdollisuudet sivistyä ja kehittää osaamistaan.
Eri tavoin toteutettuun aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain yli puolet työikäisestä väestöstämme. Yhä useammin kyse on työuran suunnanmuutoksista ja siitä, ettei vakiintuneenkaan työn muutoksista selvitä vanhoilla taidoilla. Aikuiskoulutus on keskeisessä asemassa myös yrittäjyyden edistämisessä.
Aikuiskoulutus ylläpitää ja luo hyvinvointia. Se tuo työtä työvoiman luo ja päinvastoin. Se tekee yksilön maailman hallittavammaksi, avaa uusia ovia ja pitää vireänä. Se mahdollistaa kokemuksia. Aikuiskoulutus on välttämättömyyttä, joka kehittää meitä myös ihmisinä.
Olli-Poika Parviainen
kirjoittaja on Tampereen osaamisen ja elinkeinojen ja sivistyksen ja elämänlaadun apulaispormestari, joka suorittaa toista tutkintoaan aina kun pätkätyöltään ehtii