Puhe eduskunnan täysistunnossa 2.6.2015

Arvoisa puhemies!

Suomi on kriisissä. Suomi tarvitsee uudistamista.

Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteista onkin helppo olla samaa mieltä: nykyistä useammalle mahdollisuus työhön, velkaantumisen hillitseminen, arjen ja yrittämisen helpottaminen turhaa byrokratiaa karsimalla ja hyvinvoiva ympäristö.

Uskon vilpittömästi, että jaamme nämä tavoitteet. Monista keinoista sen sijaan olemme täysin eri mieltä. Erityisesti leikkaukset olisi voitu tehdä eri tahdissa ja eri kohteista.

Hyvää ja tarpeellista on, että hallitus uskaltaa uudistaa. Mutta merkitystä on myös sillä, miten uudistetaan.

***

Kansanedustajana olen hyväosainen. Minun ei tarvitse miettiä jatkuvasti, pärjäänkö tai riittävätkö rahani ruokaan. Sen sijaan lapseni tulevaisuus mietityttää.

Viime viikonloppuna juhlistimme poikani kaksivuotispäivää. Ilon keskellä oli aihetta huoleen. Ehditäänkö hänestä ja muista huolehtia päivähoidossa? Jaksaako ja ehtiikö opettaja huomioida hänet aikanaan koulussa? Millaisessa kirjastossa tai nuorisotilassa hän käy – tai onko niitä ylipäätään enää jäljellä? Saako hän nuoruudessaan eväät, joilla pärjää silloinkin, kun en voi auttaa tai minua ei enää ole? Miten hänen tulevat ystävänsä, työkaverinsa ja kumppaninsa voivat? Onko hänen kotimaansa hyvin- vai pahoinvoiva?

Pienempi vähennys asuntolainan koroista tai isompi lasku yksityislääkärillä käymisestä tai autolla ajamisesta painavat vanhemman vaakakupissa lopulta vähän. Suomalainen on valmis tinkimään ja tekemään paremmin ja uudella tavalla, jos se koituu läheisten ja esimerkiksi juuri lasten eduksi

Hyväosaisille hallitus tarjoaa kuitenkin tässä vaiheessa lähinnä huonosti kohdennettuja veronkevennyksiä ja kaikkein hyväosaisimmille kainon toiveen ”kohtuuden viestin” lähettämisestä. Ehkä meihin suomalaisiin olisi voinut luottaa enemmänkin. On kaikkien etu, että esimerkiksi tuloerot eivät kasva ja että Suomessa olisi aito mahdollisuuksien tasa-arvo.

Lastemme tulevaisuus perustuu osaltaan kasvulle. Onko kasvu jossain maassa tai jonain aikana nojannut sille, että työssä jo olevat tekevät samaa vanhaa, mutta pakotettuina enemmän? Ei. Kasvu syntyy uudesta ja osaamisesta: tehdään paremmin ja uusia asioita, myös uusilla tavoilla. Viime kädessä kasvun lähtökohta on siis koulutuksessa ja tutkimuksessa. Niistä hallitus näyttää ottavan ja paljon.

***

Suomi on laaja maa. Kuntien tilanteet ovat erilaisia ja samaan lopputulokseen voi päästä eri keinoin. Kokemuksella suurehkon kaupungin apulaispormestarin työstä uskallan sanoa: hallituksen ajatus luopua pilkuntarkasta kuntapalveluiden toteutuksen säätelystä on hyvä.

Vastapainoksi pitäisi kuitenkin säädellä lopputulemia – myös esimerkiksi nuorisotointa tai kulttuuripalveluita. Muuten monet ahdingossa olevat kunnat päätyvät näivettämään näitä kuntalaisten palveluita, vaikka edes niiden lopettaminen kokonaan ei ratkaisisi lopulta kuntien talousongelmia. Palveluleikkaukset erityisesti sivistys- ja hyvinvointipalveluista voivat helpottaa hetken, mutta kantavat kurjaa hedelmää myöhemmin. Kuntia ei kirjastolakia tai museolakia romuttamalla pelasteta. Hallitus aikoo myös myllätä esimerkiksi toisen asteen koulutusta kovalla otteella. Se tulee vääjäämättä lisäämään kelkasta putoamista ja syrjäytymistä, jotka tulevat todella kalliiksi.

***

Päätöksenteon avoimuus, vuoropuhelu ja tutkittuun tietoon nojaaminen voivat auttaa hallitusta urakassaan ratkaisevasti. Se edellyttää panostamista, kärsivällisyyttä ja kritiikinsietokykyä. Pitää pystyä tarkistamaan jo tehtyjä päätöksiä ja seuraamaan tuloksia, myös toteutusvaiheessa. Pitää johtaa tiedolla.

Tarkoitukseni oli vedota pääministeriin hallitusohjelman taustamuistioiden julkaisemiseksi. Tänään näin päätettiin tehdä. Kiitos. Avoimuus on tärkeä periaate.

Ylipäätään mitä suurempi osa poliittisesta aineistosta julkaistaan ja päätöksentekoa avataan, sitä paremmin ja aiemmin esimerkiksi tutkijat voivat poliittisia kokonaisuuksia arvioida. He voivat tarjota kullanarvoisia korjausehdotuksia ennen kuin on haaskattu voimavaroja aivan väärällä ladulla etenemiseen.

Kansleri Kari Raivio kirjoitti viime vuonna raportin tieteelliseen näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Raportti sisältää 14 hyvin konkreettista ehdotusta meille päättäjille.  Jos osakin ehdotuksista pannaan toimeen, hallituksen maali on paljon todennäköisemmin neljän vuoden päästä lähempänä.

Moniin vielä täsmentämistä vaativiin kohtiin hallitus voi löytää ideoita joukkoistamalla. Tulevaisuusvaliokunta on selvittänyt joukkoistamista lainvalmistelun työkaluna käytännön kokeilun kautta viime vaalikaudella. Jos hallitus haluaa hyödyntää joukkojen älyä, selvitys tarjoaa siihen hyvät eväät.

***

Opposition tehtävä ei ole vain haastaa, vaan tarjota vaihtoehto. Hyvä oppositio esittää vaihtoehdon, johon se itse uskoo – ja johon sitoutuminen ei riipu siitä, onko puolue kulloinkin hallituksessa vai oppositiossa.

Vihreät esittää oman, mm. vaaliohjelmaansa perustuvan tarkemman vaihtoehtonsa myöhemmin tänä vuonna