Paluu arkeen käynnistyi ryminällä. Alla joitakin hajapoimintoja elokuun ensimmäisiltä viikoilta. Pyrin tästä eteenpäin päivittämään blogiani viikoittain alkuviikosta.
Orientoidun tuleviin apulaispormestarin tehtäviini jo nyt. Esimerkiksi viime viikolla vietin kaksi päivää kaupunkikonsernin johtoryhmän talousarvioseminaarissa Vierumäellä. Lisäksi kierrän tuleville vastuualueilleni kuuluvia yksiköitä ja tapaan avainhenkilöitä ennen tehtävieni alkua, jotta haastava hyppäys pätkäduuniin onnistuu mahdollisimman hyvin.
Talousarvion suunnitteluun osallistuminen on erityisen tärkeää myös siksi, että ensi vuoden suuntaviivat päätetään käytännössä jo nyt. Mikäli odottaisin tehtävieni alkamista, joutuisin toimimaan sidotuin käsin. Kovin suurta liikkumatilaa ei joka tapauksessa ole tiedossa, sillä Tampereen talousennusteet ensi vuodelle näyttävät edelleen huonoilta. Eurokriisin vaikutuksia on vaikea arvioida, mutta varovaisuus on nyt välttämättömyys. Hallitusohjelman kauniit sanat kuntien itsenäisyydestä puolestaan merkitsevät käytännössä kuntien velvoitteiden kasvua ja valtionosuuksien vähenemistä.
***
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen julkaisi hiljattain budjettiesityksensä. Tampereen kannalta mielenkiintoista oli maininta Rantaväylän tunnelin toteutuksesta. Kummallisena yksityiskohtana sosiaalidemokraattinen valtiovarainministeri tarjoaa nyt siis kaupungille kymmenien miljoonien tunnelirahaa, kun taas paikalliset demarit vastustavat samaan aikaan ryhmänä hanketta. Sinänsä erikoista että valtion raha ei kelpaa.
Vihreille tämän kaupunginosahankkeen mahdollistaminen sopii, vaikka kyseessä ei olekaan kärkitavoitteemme. Tulevaan Ranta-Tampellan kaupunginosaan on saatava riittävästi kaikille vapaata ja viihtyisää kaupunkitilaa.
Vaikka tunneli ja uusi kaupunginosa vievätkin nyt paljon huomiota, on kaupungin varmistettava myös raitiotiehankkeelle valtion tuki. Eri ryhmien onkin tehtävä yhdessä töitä, jotta kärkitavoitteemme ratikasta saadaan vähintään seuraavaan valtion liikennepoliittiseen selontekoon.
Puheet tunnelirahojen osoittamisesta ratikkaan puolestaan ovat politikointia vailla totuuspohjaa. Jos Tampere kieltäytyisi tunnelirahoista, ne osoitettaisiin kokonaan toisaalle aiemman liikennepoliittisen selonteon mukaisesti eikä ratikkahankkeen toteutuminen olisi yhtään lähempänä. Ottajia tierahoille kyllä riittäisi.
***
Kaupunginvaltuusto on ehtinyt kokoustaa nyt alkaneella syyskaudella vasta kerran, mutta tunteellista keskustelua on silti riittänyt. Tampereen keskusta on kuulemma niin huonossa jamassa, että tarvitsemme lisää kieltoja, lisää vartijoita, lisää sakotusta ja ylipäätään lisää kuria ja kontrollia. Itse ehdotin kuitenkin ennakoivaa ja nykyistä laajempaa roskisten sijoittelua ja puhtaanapitohenkilökunnan riittävän määrän varmistamista.
Myös kaupallisten tapahtumien järjestäjät on vastuutettava paremmin. Kaupunki pysyy siistinä kun sitä siivotaan eikä kunta voi toimia joka paikan moraalipoliisina.
Kevään ja kesän aikana virinnyt keskustelu kaupungin siisteydestä ja erilaisista lieveilmiöistä on sinänsä tarpeellista, mutta paikoitellen yliampuvaa.
Valtuusto halusi myös puuttua kaupungin työntekijöiden ja oikeastaan myös kaupunkilaisten tupakointiin. Nollatoleranssia kaivattiin niin oikealta kuin vasemmaltakin. Kiellot esimerkiksi työyhteisöissä kuitenkin vain lisäävät salatupakointia ja valvonnan tarvetta. Mieluummin tupakasta vieroitus paremmin osaksi työterveyshuoltoa. Tätä tavoitetta olen edistänyt henkilöstöyksikön kautta parhaani mukaan.
Keskustelu perusterveydenhuollon päivystyksessä kokeiltavista palveluseteleistä puolestaan muuttui valtuustossa ideologiseksi kinasteluksi, koska asia on ilmeisesti vasemmiston opinkappaleiden vastainen. Osa porukasta ajautui sivuraiteille esimerkiksi väittäessään kokeilun olevan laiton vaikka laki on varsin selkeä. Lopulta esitin koko asiaa pöydälle ja sinnehän se jäi. Tarina jatkuu syyskuussa. Terveyspalvelujen henkilökuntaa ei voida mitoittaa ruuhkahuippujen mukaan ja palveluseteli on hyvä vaihtoehto jonottamiselle.
***
Viime päiviin on mahtunut myös mm. jätteenpolttolaitoksen tekniikkavaihtoehtoihin, avoimeen dataan pohjautuvaan päätöksentekoaineiston visualisointikonseptiin, uusiin ja toivottavasti pian julkaistaviin keskustan pyöräparkkisuunnitelmiin ja paikalliseen mediakirjastoon tutustumista. Lisäksi valtuustoryhmäni päätti valita minut jatkamaan puheenjohtajaan kauden loppuun.
Saadaksemme hyviä asioita eteenpäin kiristyvässä asenneilmapiirissä vihreidenkin on edistettävä tavoitteitaan tehokkaammin. Tekijöitä ei kuitenkaan ole koskaan liikaa ja nyt kesän jälkeen kannattaakin harkita puolueen jäsenyyttä. Kuntavaaleihinkin on enää vain noin 14 kuukautta, mikä on vaikuttamisen näkökulmasta mitättömän lyhyt aika. Sitä ennen voimme vielä tehdä Pekasta presidentin.
***
Syksy on ehkä suosikkivuodenaikani, mutta oli kesäkin varsin mukava. Olin heinäkuun käytännössä työtön (ja kesä-heinäkuun palkaton), mutta pääsin kuitenkin mm. lukemaan useamman hyvän kirjan, käymään kolmissa häissä, viettämään viikonlopun Virossa, vierailemaan parillakin eri mökillä ja vanhalla kotipaikkakunnallani, valvomaan aamuyöhön elokuvien ja konsolin äärellä, pyöräilemään Näsijärven ympäri ja muuallekin, istuksimaan terasseilla, nauttimaan auringosta puistoissa, fiilistelemään kaupungin tapahtumia, saunomaan ja grillaamaan riittämiin ja siinä sivussa tekemään vähän sivuainettakin. Ensi kesänä sitten lisää. Paitsi opinnoissa on kunnostauduttava myös syksyn edetessä enkä ole näillä näkymin ensi kesänä vailla työtä.
Tästä se alkaa taas!