Julkaistu Pirkkalainen-lehden Viikon vieras -palstalla 17.9.14
Kuntaraja voi olla kunnalle tärkeä, mutta asukkaiden arjessa rajat ovat hämärtyneet. Tampereen seudun kunnat tekevät hyvää seudullista yhteistyötä monilla osa-alueilla. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa, seudullisen maankäytön suunnittelussa ja joukkoliikenteessä on saatu hyviä tuloksia rajat ylittävistä toimintamalleista. Nähdäkseni yhteistyötä kannattaisi tehdä myös lukiokoulutuksen järjestämisessä. Päämääränä on lukiolaisten edun turvaaminen.
Asia on herättänyt viime aikoina keskustelua myös Pirkkalassa. Pirkkalainen-lehden jutussa 3.9. (”Lukioreissaus menee tasan Tampereen kanssa”) käsiteltiin kustannusten ja tulojen jakautumista seudun kuntien välillä lukiokoulutuksen järjestämisessä. Jutussa sanottiin, että Tampereella liioitellaan kehyskuntien lukiolaisten Tampereelle tuomia kustannuksia. Esimerkkinä mainittiin, että Pirkkalassa käy lukiota osapuilleen yhtä suuri määrä tamperelaisia kuin pirkkalalaisia käy lukiota Tampereella.
Laajempi tilannekuva näyttää kuitenkin erilaiselta. Tällä hetkellä Tampereen lukioissa on vieraspaikkakuntalaisia lähes 30 prosenttia. Enemmistö heistä on naapurikunnista. Kehyskuntien lukioissa on sen sijaan alle 60 tamperelaista oppilasta. Tampere subventoi lukioissaan ei-tamperelaisia opiskelijoita vuosittain yli 800 000 eurolla. Enemmistö heistä on kehyskunnista. Kehyskunnat puolestaan subventoivat Tamperetta alle 40 000 eurolla. Taloudellisilla seikoilla on yhtälössä painoarvoa. Tampereella lukiokoulutukseen on kohdistunut säästöjä, mikä on johtanut muun muassa kurssitarjonnan vähentämiseen. Lukiokoulutuksen osalta ensi vuoden budjettisuunnittelussa on miltei 400 000 euron vaje, mikä voi pahimmillaan johtaa yhden lukion lakkauttamiseen. Tämä on ongelmallista monille kaupunkiseudun nuorille.
Raha ei ole ainoa syy kehittää lukioverkkoa seudullisesti. Käytännössähän lukioverkko on jo seudullinen, koska oppilaat hakeutuvat lukioihin vapaasti. Lukioita koskeva päätöksenteko tehdään kuitenkin yksittäisissä kunnissa, jolloin kokonaisuus ei ole minkään tahon hallinnassa. Nykyinen malli johtaa helposti osaoptimointiin kokonaisedun tavoittelun sijasta: vain muutamien kilometrien päässä saatetaan satsata verorahoja seiniin, kun hyvistä tiloista toisaalla ehkä luovutaan. On myös huomioitavaa, että tällä hetkellä miltei kaikki erityispainotusta tarjoavat lukiot ovat Tampereella. Tämä tekee Tampereen lukioista huomattavan suosittuja. Painotuksista koituu kaupungille noin 900 000 euron vuotuiset kustannukset. Painotukset ovat tärkeitä ja lisäävät koko seudun vetovoimaa. Yhteistyöllä painotuksia voitaisiin suunnitella alueellisemmin.
Pirkanmaalla ammatillinen koulutus on yhdistetty seudulliseksi Treduksi, jossa esimerkiksi oppilaitosverkkoa kehitetään kuntien yhteistyöllä sopien. Lienee täysin kuviteltavissa, että sama voitaisiin saavuttaa lukiokoulutuksessa? Oppilaiden vapaa lukioihin hakeutuminen on tärkeä periaate ja siitä on pidettävä kiinni. Tarvitaan kuitenkin yhteispeliä, jotta järjestelmästä saadaan kestävä pitkällä aikavälillä.
Pirkkalaisen jutussa kerrottiin myös, että olen ehdottanut lakimuutosta lukio-opetuksen muuttamisesta seudulliseksi. Yhteistyössä on luonnollisesti lähdettävä toimijoiden vapaaehtoisuudesta. Mikäli se ei riitä, pidän lakimuutosta perusteltuna asian tärkeyden vuoksi. Tarkoituksena ei ole luoda vastakkainasettelua kuntien välille, vaan tuoda esille tosiasiat nykyisen mallin kompastuskivistä ja luoda yhdessä kaikille parempi malli.
Olli-Poika Parviainen
Kirjoittaja on Tampereen apulaispormestari (vihr)