Ilmoitin Aamulehden haastattelussa, että olen päättänyt asettua ehdolle tavoittelemaan Vihreiden puheenjohtajan paikkaa. Viime vuonna olin vielä julkisuudessakin sitä mieltä, että en lähde ehdolle, koska ajattelin aikani olevan myöhemmin. Oletin, että nyt paikkaa hakisivat kauemmin eduskunnassa istuneet edustajat.
Näin ei kuitenkaan ole käymässä. Siksi puheenjohtajavalinnan osalta asetelma ja olosuhteet ovat muuttuneet. En voi ajatella jonkin asian tulevan eteen tulevaisuudessa, jos mahdollisuus on tosiasiassa tässä ja nyt.
Vaikka olen ensimmäisen kauden kansanedustaja, minulla on pitkä poliittinen kokemus. Olen kulkenut pitkän tien vaihtoehtokulttuureista innostuvasta nuoresta järjestöaktiivista kahden lapsen isäksi ja kansanedustajaksi eduskuntaan. Vihreisiin tulin mukaan tasan 14 vuotta sitten ja olen toiminut puolueessa muun muassa eri järjestöjen puheenjohtajana ja puolueen eri luottamuselimissä.
Tampereella toimin yli kuuden vuoden ajan Vihreän valtuustoryhmän vetäjänä ja lähes neljä vuotta apulaispormestarina vastaten yli 300 miljoonan euron vuosibudjetista ja mm. elinvoima- ja koulutusasioista sekä kansainvälisistä suhteista. Vein läpi suuria investointeja, puolustin kouluja ja kirjastoja ja toisaalta jouduin monta kertaa kantamaan vastuuta kaupungin tekemistä vaikeistakin päätöksistä. Kausillani Tampereella Vihreiden valtuustopaikat ovat kasvaneet kahdeksasta neljääntoista ja kannatus noussut 20 %:iin. Aiemmin toimin myös viiden vuoden ajan kansanedustaja Oras Tynkkysen avustajana, unohtamatta pariakin etappia yrittäjänä.
Eduskunnassa toimin ryhmämme ensimmäisenä varapuheenjohtajana, sekä edustajana hallinto- ja tulevaisuusvaliokunnassa sekä useissa erilaisissa toimikunnissa ja työryhmissä ja esimerkiksi Suomen edustamista Euroopan Neuvoston yleiskokouksissa.
Siltoja ei saa korvata vallihaudoilla
Poliittista tyyliäni on kuvailtu rauhalliseksi, yhteistyöhakuiseksi ja sovittelevaksi. Puheenjohtaja ei sanele puolueen linjaa vaan tuo sitä esiin, ja siihen työhön katson soveltuvani luontevasti.
Poliittisen linjani perustana ovat arvot, joiden takana olen valmis seisomaan tiukastikin: reiluus, oikeudenmukaisuus ja vapaus. Politiikalla on huolehdittava, että ketään ei syrjäytetä, eikä ketään päästetä syrjäytymään. Meidän on tarjottava kaikkien yhdenvertaisuutta edistävä feministinen vaihtoehto. Meidän on tehtävä tinkimätöntä työtä kestävän ilmastopolitiikan edistämiseksi. Meidän on pidettävä kiinni vapaasta ja avoimesta yhteiskunnasta ja puolustettava yhteiskunnan moniäänisyyttä. Nämä arvot ja asiat eivät ole nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä itsestäänselvyyksiä vaan niitä on puolustettava herkeämättä.
Minulle erityisen tärkeitä teemoja, joiden puolesta olen tehnyt ja valmis tekemään jatkossakin paljon töitä ovat mm. työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, ihmisoikeudet, koulutuspolitiikka ja reilun tulevaisuuden turvaaminen lapsillemme. Tämä maa tarvitsee tietopohjaista päätöksentekoa ja kansainvälisyyttä. Tarvitsemme enemmän yhteen hiileen puhaltamista, vähemmän ihmisten erottelua meihin ja niihin. Tarvitsemme Suomessa lisää rakentavaa keskustelua ohihuutelun, populismin ja leimaamisen sijaan.
Yhteistyökyky ja toisten kunnioitus ovat vahvuuksiani. Siihen on pystyttävä silloinkin, kun on muiden kanssa asiakysymyksissä eri linjoilla. Näitä taitoja olen päässyt harjoittamaan myös kansainvälisissä tehtävissä. Tämän hallituksen toimintaa oppositiosta kommentoidessani olen viimeistään oppinut olemaan tarvittaessa myös kärkäs ja teräväkin. Silti on muistettava, että politiikassa hallitukset vaihtuvat ja asetelmat muuttuvat, eikä siltoja kannata korvata vallihaudoilla. Olen rakentanut yhteyksiä yli puoluerajojen. Ehdokkuuteni herättikin paljon positiivista vastakaikua myös vihreiden toimijoiden ulkopuolella.
Tavoitteet kuntavaalivoiton jälkeen
Ville Niinistö on tehnyt korvaamatonta työtä puolueen johdossa ja tulevalla puheenjohtajalla tulee olemaan kädet täynnä hänen työnsä jatkamisessa. Vihreät ovat saavuttaneet kaksissa viime vaaleissa hienot vaalivoitot. Vihreät on aidosti koko Suomen puolue. Esimerkiksi uusimman kuntavaalituloksen perusteella tavoittelemallemme inhimillisemmälle ja kestävämmälle politiikalle on vahva ja edelleen kasvava tilaus. Nyt meidän on valmistauduttava viemään politiikkamme käytäntöön.
Tarvitsemme jo hyvin pian tiekartan siitä, miten poliittinen linjamme voidaan viedä maan päätöksiin. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen meillä on oltava lähemmäs 30 kansanedustajaa. Oli kyse sitten hiilineutraalista yhteiskunnasta, tasa-arvoisesta perhepolitiikasta tai vaikkapa ammatillisen koulutuksen pelastamisesta, sanat on muutettava teoiksi. Meidän on oltava valmiita paitsi tavoittelemaan lisää paikkoja eduskunnassa, myös toimimaan seuraavassa hallituksessa. Se on Suomen etu. Hallitustien valmistelussa meidän kannattaa hyödyntää myös puolueen ohjelmatyötä. Lisäksi politiikan arjessa ja eduskunnassa toimiessamme meidän on muistettava, että todennäköisesti myös joku nykyisistä hallituspuolueista voi olla kumppanimme. Siksi jo nyt tarvitaan myös yhteistyötä silloin, kun se on mahdollista.
Seuraavan kahden vuoden aikana meidän onkin edelleen konkretisoitava linjaamme ja osoitettava sen toteutuskelpoisuus niin eduskunnan debateissa, kuin Suomen kunnissa ja ihmisten arjessakin. Terävä oppositiopolitiikka on siis välttämätöntä, mutta toisaalta meidän on nyt keskityttävä edelleen voimakkaammin siihen miten lunastamme meihin kohdistetun luottamuksen ja odotukset. Tietopohjaisen päätöksenteon edistäminen paremman politiikan lisäämiseksi, paikallistason vihreän toiminnan vahvistaminen edelleen, valtuutettujemme tärkeän työn tukeminen ja Vihreän vaihtoehdon tarjoaminen politiikan kaikilla tasoilla lähidemokratiasta lopulta hallitukseen asti ovat asioita, joita uuden puheenjohtajan pöydältä on hyvä löytyä heti kun hän aloittaa.
Tässä työssä haluan olla mukana, myös puheenjohtajana. Tässä työssä kokemukseni ja yhteistyökykyni ovat hyödyksi. Tätä työtä meidän on tehtävä yhdessä!