Kunnallisvaalit olivat sitten siinä. Valtakunnallisesti olimme vaalien suurin voittaja, saimme 12,4 % äänistä. Nyt nähtiinkin eräänlainen vihreä humahdus, vastavoiman nousu aiemmille konservatiivijytkyille. Jyväskylässä olimme mm. loistavan Touko Aallon ansiosta kaikkein suurin puolue ja vaikka jäimme Helsingissä hyväksi kakkoseksi, oli vaalitulos sielläkin häkellyttävä. Kansalta saatu mandaatti reilumman tulevaisuuden puolesta alkaa olla valtakunnallisesti todella vahva.
Tampereella haastoimme perinteiset suurpuolueet kokoomuksen ja demarit tiukassa kisassa. Jäimme lopulta nipin napin kolmanneksi. Demarit hävisivät 1,4 prosenttiyksikköä mutta olivat suurin puolue 22,1 % kannatuksella ja 16 valtuutetulla. Kokoomus otti takapakkia 3,2 prosenttiyksikköä, sai 21,6 % äänistä ja 15 valtuustopaikkaa. Ero demareihin oli niin täpärä, että tarkastuslaskenta voi teoriassa muuttaa tilanteen. RKP:n kanssa voimassa olevan vaaliliiton myötä kokoomus saa kuitenkin myös 16 valtuutettua. Me saimme tasan 20 % äänistä ja kasvua oli 5,9 prosenttiyksikköä. 14 valtuutetun kokoiseksi kasvanut ryhmämme kasvoikin siis 40 %. Ryhmämme myös nuortui ja saimme paljon uusia kasvoja mukaan! Optimistisin arvioni oli juurikin 14 paikkaa, ja se myös toteutui!
Tampereella nähtiin jälleen tuttuun tapaan erikoinen vaalisirkus, kun esimerkiksi perussuomalaiset ja sitoutumattomien konservatiivien “Tampereen puolesta” -ryhmä kampanjoivat aggressiivisesti mm. jo rakenteilla olevaa raitiotietä vastaan. Lopulta kävi kuitenkin niin, että kaupunkia päättyvällä kaudella luotsanneen kokoomuksen, demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteistyö sai ylipäätään vaalivoiton. Populistit ja änkyrät jäivät hajanaiseen vähemmistöön. Eniten hävisivät perussuomalaiset, joiden paikkamäärä putosi viime vaalien yhdeksästä nyt neljään. Iloinen juttu on myös se, että pahimmat rasistit eivät päässeet läpi vaan jäivät pääosin marginaaliin, jonne kuuluvatkin. Pieni positiivinen vire löytyy myös siitä, että Tampereella pienen puolueen roolissa olevan keskustan ryhmä nuortui ja muuttui toivottavasti linjaltaankin nykyaikaisemmaksi.
Koska SDP nousi kokoomuksen ohi, on heillä nyt kaista auki pormestarin paikalle. Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen on ollut todella hyvä pormestari, jonka johdolla olemme saaneet läpi suuria uudistuksia. Ikonen on myös antanut kaupungille nuorekkaat ja kansainväliset kasvot. Meidän tavoitteemme on tietenkin olla pormestariryhmittymässä edelleen mukana ja saada kaupunkiin hyvä pormestariohjelma.
Henkilökohtaisesti sain yli tuhat ääntä, ja suhteessa aiempiin kunnallisvaaleihin äänimääräni kasvoi sadoilla äänillä. Haluan siis sanoa 1054 kertaa kiitos kaikille teille, jotka olette luottamuksenne antaneet! Teen parhaani ollakseni sen arvoinen. Moni minua esimerkiksi eduskuntavaaleissa äänestänyt tosin kertoi äänestäneensä tällä kertaa esimerkiksi jotakuta nousevaa valtuutettua, mutta tämäkin on hyvä asia, koska saimme sitä kautta ryhmäämme paljon uusia upeita ihmisiä! Kansanedustajalle ykkösvaalit ovat kuitenkin eduskuntavaalit.
Toinen syy iloita henkilökohtaisesta tuloksestani on se, että kampanjaani kohtasi parikin epäonnea: putosin teknisten virheiden vuoksi pois esimerkiksi Tampereen vihreiden vaalilehdestä ja onnistuin hankkimaan itselleni sekä nuhakuumeen että sen jälkeen noroviruksen juuri vaalien alla. Lisäksi eduskuntatyötkin oli hoidettava, joten katukampanjointi jäi osaltani pitkälti seuraaviin vaaleihin.
Olen myös sikälikin iloinen henkilökohtaisesta vaalituloksestani, että otin tietoisen riskin: oman kampanjani sijaan keskityin pitkälti tsemppaamaan vihreiden yleistä vaalivoittoa muissa Pirkanmaan kunnissa. Katsoin, että valtakunnan tason vihreänä poliitikkona joukkueen menestys on henkilökohtaista menestystä tärkeää. Tämä kannattikin. Pirkanmaan poliittinen kartta on nyt hyvin paljon vihreämpi!
Esimerkiksi Nokialla Antti Tomminen joukkueineen teki pienen ihmeen ja Vihreiden kannatus kasvoi huikeat 10,7 prosenttiyksikköä ja nousimme kaupungin suurimmaksi puolueeksi, vain 0,2 % erolla kokoomukseen! Valtuutettuja tuli Nokialle 11. Ylöjärvellä kannatuksemme oli 15,7 % ja saimme kahdeksan valtuustopaikkaa. Myös Kangasalla kannatuksemme hipoo viittätoista prosenttia, ja paikkamäärämme kasvoi seitsemään. Pirkkalassa saimme seitsemän paikkaa. Pälkäneellekin tuli hieno voitto, kun Reetta Mathier ja Jyri Kankila menivät läpi. Ikaalisissakin puoluepoliittinen lasikatto murtui nuorisotyöntekijä Mikko Nisukangas noustessa valtuustoon. Mänttä-Vilppulassakin saimme 8,3 % kannatuksen ja pientä kasvua tuli myös Orivedellä ja Sastamalassa. Hämeenkyrössä tuli vähän miinusta, mutta muuten suunta on koko Pirkanmaalla todella lupaava.
Tampereella olen tietenkin erityisen iloinen olen myös siitä, että monet nuoret ehdokkaamme pärjäsivät tosi hyvin ja saivat nousseen äänestysprosentin myötä myös mitä ilmeisimmin nuoria äänestäjiä aiempaa enemmän liikkeelle! Iiris Suomelan äänimäärä on valtakunnallisestikin huima, ja esimerkiksi Jaakko Mustakallio ja Olga Haapa-aho tekivät upeat kampanjat ja saivat ansaitusti hienot tulokset. Pormestariehdokkaamme, apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäkikin sai Tampereen kolmanneksi eniten ääniä.
Tärkeimmät tavoitteemme seuraavalle valtuustokaudelle liittyvät etenkin koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä kestävään kaupunkisuunnitteluun ja ilmastoystävällisen Tampereen edistämiseen. Neuvottelut etenevät nyt Tampereella demarien johdolla. Toivottavasti hyvään suuntaan.