Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 30.3.2018
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan murenemisesta on esitetty useita huolia niin järjestöjen, asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudesta. Myös yksittäisten ihmisten surullisista kohtaloista ja heikoin perustein tehdyistä päätöksistä on uutisoitu säännöllisesti.
Nyt näyttää siltä, että huoli on ollut perusteltua: Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuore tutkimus osoittaa Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännöissä ja tulkinnoissa tapahtuneen merkittävää kiristymistä.
Kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen Suomessa merkittävästi. Tutkimuksen mukaan tätä ei voida selittää kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksissä tapahtuneilla ulkomaalaislain muutoksilla. Myöskään hakijaprofiilissa ei ollut tutkimuksen mukaan tapahtunut merkityksellisiä muutoksia ajanjaksojen välillä. Viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi, eivät edes hallinnollisen tai poliittisen ohjauksen myötä.
Erityisesti lapset ovat turvapaikanhakijoina haavoittuvassa asemassa. YK:n lapsijärjestö UNICEF on kritisoinut Suomea tiukkasanaisesti turvapaikanhakijalasten oikeuksien heikosta toteutumisesta. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on ottanut hiljattain kantaa pakolaisten oikeudesta perhe-elämään todeten, että erityisesti vuonna 2016 säädetty toimeentuloedellytys kansainvälistä suojelua saaneen perheenyhdistämisen edellytyksenä on ongelmallinen.
Sipilän hallitus kiistää Maahanmuuttoviraston päätöksentekoon liittyvän poliittisen ohjauksen, mutta ei toisaalta ole valmis selvittämään viraston toimintaa esitettyjen huolten vuoksi tarkemmin. Hallitus vetoaa turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaansa, johon esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeusavun heikentäminen ja perheenyhdistämisten tekeminen käytännössä mahdottomiksi perustuvat. Lisäksi Suomi on ohjelman mukaisesti ottanut käyttöön listan “turvallisista” maista ja toimeenpannut esimerkiksi palautuksia epävakaille alueille hakijan oikeusprosessin ollessa vielä kesken.
Kansainväliset sopimukset määrittävät turvapaikkapolitiikan perusteet. Vainotuilla on oikeus hakea turvapaikkaa. Suojaa hakevan tulee voida luottaa viranomaisiin. Turvapaikanhakijaa koskevassa päätöksenteossa on kysymys yksittäisen ihmisen kannalta viime kädessä oikeudesta elämään ja ihmisarvoiseen kohteluun. Kauttaaltaan kiristynyt turvapaikkapolitiikka lisää vakavien ja pahimmillaan peruuttamattomien ihmisoikeusloukkauksien riskiä. Tilanne on korjattava.
Olli-Poika Parviainen
Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja