julkaistu Aamulehden mielipidesivulla 21.12.2014
Aamulehden toimittaja Anu Ala-Korpela arvosteli Tampereen kaupungin kulttuuripolitiikkaa kovin sanoin kolumnissaan ”pysäyttäkää keskiaika, valot päälle vikkelään” (AL 17.12.) Kirjoitus sisälsi väitteitä, jotka on syytä oikaista.
Toisin kuin Ala-Korpela väittää, Tampereen valoviikkoja ei olla lopettamassa. Valoviikkoja uudistetaan ja muutetaan, koska vanhentunut tekniikka tuottaa merkittäviä haasteita. Osa vanhoista valokuvioista tullaan säilyttämään ja tilalle tulee paljon uutta.
TR1-taidehallin sulkeminen säästösyistä on ikävä tosiasia, mutta asiassa on myös toinen puoli: kaupungin kumppanit ovat vetäytyneet hankkeesta ja alun perin yhteishankkeeksi tarkoitettu toiminta ajautui lopulta käytännössä kaupungin syliin. Osa TR1:n toiminnasta jatkuu Vapriikissa. Muulle toiminnalle tullaan järjestämään tulevaisuudessa uutta korvaavaa tilaa.
Ala-Korpelan mukaan Tampereella on käynnissä ”vatsanpohjassa muljaiseva kuvataiteen, kauneuden ja sivistyksen alasajo”. Esimerkkinä hän mainitsee TAMK kuvataideopetuksen lakkauttamisen. Kaupunki vetosi opetusministeriöön pariinkin otteeseen ja teki parhaansa, jotta tämä ikävä asia ei olisi toteutunut. Ministeriö päätti kuitenkin keskittää kuvataidekoulutuksen mm. Kankaanpäähän. Pienenä positiivisena yksityiskohtana Tampereen kesäyliopistossa on nyt aloitettu kuvataiteen perusopintojen tarjoaminen.
Tampereen Taidemuseon Muumilaakson uudistaminen Tampere-talossa ei ole ”taiteen alasajoa”. Päinvastoin kaupungin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Muumit saavat vihdoin vuosikausia toivotun, riittävän suuren, vetovoimaisen ja arvokkaan tilan johon kaupunki myös investoi miljoonia. Samalla investoidaan voimakkaasti esimerkiksi Tampere Filharmonian olosuhteisiin. Tampere-talon rooli muuttuu kulttuurikeskuksen suuntaan. Muumilaakson siirtyminen Tampere-taloon vapauttaa myös Tampereen taidemuseon pohjakerroksen tilat erityisesti nykytaiteen näyttelytoimintaan.
Tove Janssonin 100v-juhlanäyttelyn olisi toki mielestämme voinut mieluummin järjestää Tampereella, mutta Janssonin taide ei ole Tampereen yksinoikeus ja kansallisesti tärkeän henkilön syntymän vuosijuhlaa haluttiin juhlia pääkaupungissa. Ateneumin suurnäyttely lisäsi Tampereen Muumilaakson tunnettuutta.
Ala-Korpelan mukaan Tampereen taidemuseon tulevaisuus on ”huolestuttava”. Kaupunki julkistaa pian esityksen taidemuseon tilaratkaisuksi. Museon toimintaedellytyksiä parannetaan. Tampereen taidemuseolle on myös valmistunut museoiden kokoelmakeskuksessa korkeatasoiset kokoelmien konservointi- ja säilytystilat. Niiden ansiosta mittavan taidekokoelman hoidon taso on noussut merkittävästi. Kaupunki valmistelee myös julkisen taiteen prosenttiperiaatteen käyttöönottoa.
Ala-Korpela kirjoittaa myös Pirkanmaan kirjoituskilpailun lopettamisesta. Kyse on siitä, että kilpailun järjestämisen ei tarvitse olla juuri kaupunginkirjaston vastuulla. Kilpailu jatkuu ja kehittyy. Ensi vuosi mennään vielä nykyisellä mallilla ja vuoden aikana varmistetaan uusi toimintamalli.
Myös Ala-Korpelan väitteet Näsilinnan avaamisen estymisestä ovat vääriä. Kaupunki on investoinut Näsilinnaan remonttiin noin viisi miljoonaa euroa ja paikkaan on vihdoinkin löytynyt myös ravintoloitsija. Näsilinnan museotoiminnasta kerrotaan enemmän alkuvuodesta.
Galleria Himmelblaun lopettamisella ei ole mitään tekemistä Tampereen kaupungin kanssa. Ymmärtääksemme vain galleriatoiminta on päättymässä, mutta vedostustilat ja muu toiminta jatkuvat. On myös syytä huomata, että kaupungin viimeisimmän talousarvion valmistelussa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen säästöt haettiin enimmäkseen muualta kuin toiminta-avustuksista. Tällä haluttiin turvata kaupungin kulttuurielämää.
Kuntaliiton ja kulttuuripolitiikan tutkimuslaitos Cuporen tuoreen, vuoden 2013 kulttuurimenoja eri kaupungeissa vertailevan selvityksen mukaan Tampere käyttää Suomen 24:stä suurimmasta kaupungista eniten euroja/asukas kulttuuritoimintaan.
Tamperelainen kulttuuri on monien tekijöiden summa; meillä on kymmeniä festivaaleja ja teattereita ja tutkitusti enemmän asukaslukuun suhteutettuna elävän musiikin tilaisuuksia kuin missään muualla Suomessa. Kaupungissa on vireät museot ja paljon gallerioita.
Kulttuurin turvaaminen vaikeina talousaikoina ei ole helppoa mutta Tampere on tehnyt asian hyväksi paljon ja tekee edelleen parhaansa. Tampere investoi merkittävästi kulttuuriin nyt ja tulevaisuudessa.
Anna-Kaisa Ikonen
Tampereen pormestari
Olli-Poika Parviainen
apulaispormestari, sivistys- ja elämänlaatupalvelut