Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 10.12.2015
Hallitus on julkaissut turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa. Hyvä, että hallitus tarttuu pakolaiskriisin hoitamiseen. Valitettavasti keinot ovat monilta osin ongelmallisia.
Pakolaiskriisiä ratkottaessa on muistettava peruslähtökohta: Ihmisellä on oikeus hakea suojelua toisesta maasta. Jos ihmiseen kohdistuu henkilökohtaista vainoa, häntä on pidettävä pakolaisena ja hänellä on oikeus turvapaikkaan. Myös oman maan vaarallinen tilanne voi oikeuttaa suojeluun.
Pakolaisuuteen liittyy ongelmia ja haasteita siinä missä muihinkin ilmiöihin, ja niitä on ehkäistävä ja ratkaistava. On välttämätöntä, että kotoutumiseen panostetaan. Kaikkien turvallisuudesta on pidettävä huolta. Valintatilanteissa on pyrittävä auttamaan niitä, jotka apua eniten tarvitsevat: vainottuja tai sodan alta paenneita ihmisiä. Samalla on muistettava, ettei suojelun tarpeessa olevia ihmisiä voi jättää heitteille.
Ongelmallisia hallituksen toimenpideohjelmassa ovat oleskelulupien määräaikaisuuden tiukentaminen ja lupien peruminen lähtömaan turvallisuustilanteen parannuttua. Samoin turvallisten alkuperämaiden luettelo sisältäen Turkin ja Venäjän sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen poistaminen maasta ennen asian lopullista käsittelyä ellei KHO toisin määrää.
Linjaukset sivuuttavat ihmisten erilaiset tilanteet. Maa voi olla turvallinen minulle, mutta hengenvaarallinen sinulle. Asukkaiden enemmistö voi elellä rauhassa, mutta silti vähemmistö kokea vainoa. Suomi esimerkiksi myönsi taannoin venäläiselle homoparille turvapaikan. Venäjä ei ole hengenvaarallinen valtaosalle asukkaistaan, mutta se ei missään nimessä ole turvallinen kaikille.
Suojelun tarve on vastakin arvioitava yksilöllisesti. Turvallisten lähtömaiden listat tai ajatukset, että ihminen palautetaan, kun lähtömaan turvallisuus paranee, ovat vaarallisia, jos niitä sovelletaan sokeasti. On vakava riski siitä, että linjaukset vaarantavat turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia, jopa henkeä. Enemmistön tilannetta koskevan arvion mukaan laaditut listat eivät huomioi vähemmistön suojelun tarvetta.
Suomessa on vahva perinne siitä, että yhteiskunta rakentuu heikoimman puolella olemiselle. Tänä maailman aikana se heikoin voi olla vaikkapa Lähi-idästä pakeneva poliittiseen oppositioon kuuluva nuori mies tai sharia-lakia pakeneva nuori tyttö.
Hallitus on hyvin ymmärtänyt kotoutumisen tärkeyden. Onnistunut kotoutuminen on kaikkien etu: pakolaiset saavat kodin ja pääsevät osaksi yhteiskuntaa, ikääntyvä Suomi saa uutta työvoimaa ja osattomuudesta tai syrjäytymisestä syntyvät ongelmat saadaan ehkäistyä, kun kaikilla on paikka yhteiskunnassa.
Siksi on välttämätöntä, ettei hallitus nyt tee hätiköityjä toimia, jotka haittaavat kotoutumisen mahdollisuuksia. Erityisen huolissani olen siitä, että hallitus aikoo entisestään tiukentaa perheiden yhdistämisen mahdollisuuksia. Jo nyt oleskeluluvan saaneen on hyvin vaikeaa saada perhe luokseen. Hallituksenkin pitäisi tietää, että oma perhe ja elämä läheisten parissa on yksi parhaita keinoja tukea kotoutumista ja ehkäistä radikalisoitumista ja ongelmia. Elämän aloittaminen uudessa maassa saa paljon paremmat lähtökohdat, jos päällimmäisenä ei ole huoli kriisimaahan jääneistä rakkaista.
Kriisiin ei ole pikaratkaisuja. Suomi on haasteiden edessä. Resepti haasteisiin vaatii työtä mutta idealtaan se on yksinkertainen. Pidetään heikoimmista huolta. Otetaan kaikki mukaan yhteiskuntaan. Uskotaan siihen, että Suomi pystyy. Se on meistä kaikista kiinni.
Olli-Poika Parviainen
Kansanedustaja, eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen (vihr)