Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 24.11.2018
Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko julkaistiin hiljattain. Selonteon tavoitteena on edistää liikkumista ja liikuntaa koko yhteiskunnassa, aina omaehtoisesta harrastamisesta huippu-urheiluun saakka.
Liikuntapolitiikalla luomme edellytyksiä myös hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Tarve edelleen laajemmalle liikunnan ja liikkumisen edistämiselle on ilmeinen. Esimerkiksi UKK-instituutin syyskuussa julkaiseman uuden selvityksen mukaan yhä vain joka viides suomalainen liikkuu riittävästi. Liikkumattomuuden kovan inhimillisen hinnan lisäksi vähäisen aktiivisuuden ja heikon kunnon yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset on arvioitu yli kolmeksi miljardiksi euroksi vuodessa.
Selonteossa korostetaan koululiikunnan merkitystä. Liikkuva koulu -ohjelma on tuonut lisätunnin liikuntaa päivään peruskoululaisille lähes kaikissa kunnissa. Liikuntaa peruskouluissa on silti edelleen selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Norjassa. Hankkeen tuleva laajentaminen toisen asteen koulutukseen on tärkeä askel, vaikka hallituksen esitys rahoitukseksi on vaatimaton. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa poikien liikkumisen määrä on hälyttävän vähäinen. Toisaalta tytöt liikkuvat kaikissa ikäryhmissä vähemmän kuin pojat ja naisia on edelleen vähän esimerkiksi valmentajina ja tuomareina. Tasa-arvonäkökulmat on tuotava liikuntapolitiikan keskiöön. Liikkumisen ja liikunnan edistämistä on vahvistettava myös korkeakouluissa.
Ikäihmisten liikkumista kannattaa lisätä esimerkiksi palvelutaloissa, kotipalveluissa ja senioreiden liikuntaharrastuksia tukemalla. Tällä hetkellä kuntakohtaiset erot ikäihmisten harrastamisen edellytyksissä ovat suuria. Vammaisten liikkumisen mahdollisuuksia on puolestaan tuettava helpottamalla apuvälineiden saatavuutta, mahdollistamalla henkilökohtainen apu ja lisäämällä liikuntapaikkojen esteettömyyttä.
Mahdollisuus harrastaa ja löytää itselle sopiva harrastus on keskeinen hyvinvoinnin osa. Esimerkiksi Tampereella on kokeiltu nuorten liikuntaharrastusten maksuttomuutta. Monet puolueet ovat esittäneet harrastustakuuta lapsille ja nuorille. Harrastustakuu on otettava esiin ensi kevään hallitusneuvotteluissa.
Liikunnan ja liikkumisen edistäminen kannattaa liittää myös erilaisiin perhepalveluihin. Esimerkiksi Islannissa nuorten päihteidenkäyttöä on saatu vähennettyä merkittävästi tukemalla perheitä ja tarjoamalla kaikille nuorille harrastusmahdollisuuksia.
Myös liikuntapaikkarakentamista on syytä tukea, vaikka kunnat ovatkin vaikeassa taloustilanteessa. Yhdyskuntasuunnittelussa on huomioitava myös omatoimisen liikunnan edellytykset, oli kyse sitten skeittauksesta tai luontoliikunnasta. Lisäksi fiksu ja ekologinen yhdyskuntasuunnittelu kannustaa hyötyliikuntaan.
Huippu-urheilulla on tärkeä rooli esimerkiksi urheilun vetovoiman lisääjänä. Sen rahoitusta on lisättävä asteittain ja suunnattava etenkin uransa alkuvaiheessa oleville.
Liikunnallinen elämäntapa parantaa elämänlaatua. Liikunta edistää mielen ja kehon terveyttä ja painonhallintaa. Liikunta ja liikkuminen tuovat monille ystäviä. Ne myös hillitsevät sote-menojen tarvetta ja kasvua tuoden kokonaistaloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle.
Olli-Poika Parviainen
Kansanedustaja (Vihr)
Tampere